perjantai 29. elokuuta 2014

Syyssatoa

Rakas Puutarhapäiväkirjani, 


Satoa omasta puutarhasta on mukava saada, mutta se ei aina näytä sellaiselta kuin on kuvitellut. Mansikoita ja salaattia tuli paljon, mutta ne meni suihin ennen kuin niille ehti kameraa väläyttää. Mutta yläkuvassa näkyy yksi suuri? mustaviinimarja ja yksi punaviinimarja. Ei siis yhtäkään terttua vaan yksittäiset marjat - toisaalta se oli jo paljon enemmän kuin saattoi ensimmäisen vuoden pusikoilta odottaa :)


Tomaateissa on todella paljon raakileita ja yksi terttu punotti ennen muita, mutta kuihtui jo ennen kuin ehdin poimia sitä, saattoi olla oksa poikki. Mutta tomaatin suhteen odotukset ovat vielä korkealla :) Porkkanoitakin tulee kivasti!


Pavut ovat kasvaneet hyvin ja ensimmäinen poimintaerä on ryöpätty. Netistä keitto-ohjeen löysin 5min, jäähdytys ja pakastus, ja sen mukaan toimin :) En vain tiennyt pitääkö vain pavut kerätä talteen vai saako palotkin syödä, mutta ajattelin että eikö ennenkin koko pötkö ole syöty? Julkiset lukijani, mahtaako teillä olla kokemuksia pavun kasvatuksesta? Tästä lajista saattaisin innostua, sillä nämähän ovat huipputerveellisiä. 



Ja nämä kaksi viimeistä kuvaa ei ole omasta kasvihuoneestani, mutta oli pakko kuvata koska isän kasvihuoneessa MINUN siemenestä kasvattamani Kesäkurpitsa on todella suuri pehko ja tuottaa varmaan satoa. Omassa kasvihuoneessa se on vasta lehahtanut kasvuun, joten kesä loppuu sen osalta kesken. Erikoista molemmissa on, että sekä isän että minun varret menivät poikki ja silti kasvi juurtui uudestaan ja tuottaa kukkia ja satoa!


Isällä oli myös hauskan mallisia tomaatteja :) Nämä isän kuvat on otettu kännykällä, joten kuvien laatu on entistäkin huonompi....

Ja anteeksipyyntönä lukijoille, että molempiin blogeihin olen joutunut laittamaan kommenteihin minun hyväksyntä-kohdan, koska blogeihin on ilmestynyt jotain amerikkalaisia mainoksia. Kurja homma tällaisen todella pienen ihmisen blogin kiusana...







tiistai 26. elokuuta 2014

Kukkiihan täällä jotain muutakin


Rakas Puutarhapäiväkirjani, 
Syysleimuista tulee ihan mieleen mummola. Se tuoksu mikä mummolassa oli syksyisin, oli aivan huumaava!




Myös Kosmoskukka kukoistaa. Ovat niin mukavia eri sävyineen!


Ja Samettikukka kasvimaan reunalla on myös kaunis, vaikka en niin oranssin ystävä olekaan.


Kaikki Syysleimut eivät niin kukoistavia ole, mutta värit ovat mahtavia! Hieman kaatuneitakin...



Ruiskaunokki on yksi ehdottomista lemppareistani, mutta ne ei jostakin syystä tänä vuonna oikein kukkineet. Vähän ovat kitukasvuisia.


Mutta tämä valkoinen, joka ehkä ei edes ole Syysleimu, loistaa valkeudellaan :)


maanantai 25. elokuuta 2014

Iloa elämään


Rakas Puutarhapäiväkirjani, 
Onneksi Puutarhassa on muutama kukkakin. Olen koko kesän odottanut Dahlioiden kukkaan puhkeamista. Niitä on ruukuissa yhteensä noin kahdeksan. Suurin osa on kirkkaan punaisia mummon perintöjoriineja (alin kuva), joista yksi kukkii jo (kuva vaan oli superhuono). Mutta tätä vaaleanpunaista olen odottanut, koska tämä on uusi tuttavuus. Kaikista en tiedä minkä värisiä ovat, koska äidillä oli ne samassa ruukussa sekaisin talvehtimassa. Mutta onpahan sitäkin jännittävämpää odottaa kukkia! Jos minulla olisi ikkunallinen autotalli, keräisin sinne talveksi pelargoneja ja joriineja kasapäin talvehtimaan ja kesällä saisi riemuista vanhoista tuttavuuksista. Mutta koska nyt täytyy nähdä se vaiva, että vie isän autotalliin talveksi nämä kaunokaiset, niin määrä ei voi olla mahdoton. Iloitsen näistä Joriineista, sateisen kauden ilopilkuista!


Ja nyt kukkii myös tämän kesän uutuusLilja. Kärpänenkin rakastui vaaleanpunaiseen Liljaani :)



sunnuntai 24. elokuuta 2014

Kaivuuhommia ja Taimipäivä


Rakas Puutarhapäiväkirjani, 
tänään oli työläs päivä pihalla. Kaivoin monesta kohtaa maata. Yhteen koloon tulee uusi perennapenkki, toiseen koloon harkkoportaat kasvihuoneelle, kolmanteen koloon omenapuu ja neljäs kolo sai osakseen punaisen Liljan. Ja ylläriksi Lobelia pistää päänsä esiin kahdesta eri kohtaa puutarhaa. Ja kummankaan niiden lähellä ei ole ollut Lobeliaa ruukussa - kyllä Puutarhamaailma on ihmeellinen!


Päivä alkoi kuitenkin Taimipäivällä. Lahden Puutarhaseura ry järjesti ilmeisesti jo perinteisen taimien vaihto- ja myyntipäivän Lahden perhepuistossa. Kaikkein mukavinta siellä käydessä oli täysin erilaisten mutta niin samanhenkisten ihmisten kohtaaminen. Mahtavia ihmisiä hulvattoman innostuneena kasveista! Minulle mukaan tarttui pallokukkainen ketoneilikka (yllä), punainen Päivänlilja (alla), vaaleanpunainen Pioni ja lilakukkainen Akileija, jonka lehdet ovat vihervalkokirjavat. Eli taas sai mutamömmöt vastapainoa, toivottavasti vain juurtuvat hyvin, nyt onneksi sataa!


Pieneltähän nuo kukantaimet mudassa näyttävät, mutta onpahan elämä Toivoa täynnä, kun odottaa näkevänsä muutakin kuin multaa :)


Ja tämä on se omenapuun paikka, rinteessä tontin reunalla. Harmi vaan, ettei kivien koko näy kuvassa. Keskimmäinen kivi on yli puoli metriä pitkä ja olen saanut sen lapiolla työnnettyä kuopasta! Kyllä ei tarvitse eikä tee mieli kuntosalille! Hyvä me Puutarhaharrastajat, hyötyliikunnan kuninkaalliset! 

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Etupihan käkkäröitä



Rakas Puutarhapäiväkirjani, 
viime ajat ovat olleet laiskottelun aikaa. Tekemistä olisi mielessä vaikka kuinka paljon, mutta tuolla helteessä ei ole jaksanut puuhastella mitään. Myös loman loppu sai aikaan mökkeilyä ja muuta hauskaa, joten kukat ja kasvit olivat hetken omillaan. 

Ensiajatus etupihalle oli kasvilaatikot tai muuritetut istutusalueet ikkunoiden alle. Mutta nyt ajatus on muuttunut, josko kuistia jatkaisi toiselle puolen taloa ja kulkupuolelle on muodostunut ämpäripuutarha, joka toimii ihan hyvinkin. Yllä oleva postilaatikko on mieheni vaarin vanha ja toimi meillä muuton jälkeen postilaatikkona. Nyt se palvelee muistona menneestä. Ja harava joka pitää luukun auki, on taas mieheni papan peruja. Laatikossa oli Kruunuvuokko ja Krasseja, mutta Vuokko kukki nopeasti ohimennen ja jäi kuvaamatta.


Tämä Pelargoni on Aarteista kallein. Se on ollut jo monen monta vuotta hoidossani ja talvehtii isän autotallissa. Nyt se on taas mahtavan suuri! Ja erikoisinta, että kukat ovat kahden eri sävyisiä oranssin punaisia ja tumman punaisia. Kuvasta huomaa, että lapset ottavat osansa kivikosta ja ovat rakentaneet hiirelle kolon ruukkujen väliin...


Tässä näkyy koko ämpäripuutarhaa. Tuo kanaverkkoa vasten kasvanut köynnös, jokuEnkelinjotakin, oli kaunis, nyt jo värit haalistuneet helteen paahteessa. Oli hauska hankinta kesän alusta. Lobelia jaksaa rehottaa paahteesta huolimatta.


Tämän kasvin nimestä ei ole tietoakaan. En muista yhtään, mutta kukki kauniisti ja nyt jo kukinta on hieman mennyt ohi.



Tässsä reunan yli kurkkii pistokkaani :) Otin jonkun tv-ohjelman innostamana Surfiinasta (onko toiselta nimeltään Petunia?) pistokkaat ämpärin reunaan ja nyt ne pikkuruiset taimet kukkii - hauskaa! Vaikka kukinta-aika jääkin lyhyeksi, eikä kukka ehdi kovastikaan kasvaa.


Ja tässä kasvoi ne Kruunuvuokot. Ovat minusta superkauniita, mutta ovat jo kuivuneet käkkäröiksi. Ja ämpäri taitaa olla vähän huonosti kasteltu, kun Aitoelämänlankakaan ei siinä kovin runsaana kasva..... 


Ja tässä pikkuruiset aarteeni :) Keskimmäinen valkoinen Pelargonia on hieman niukkakasvuinen ja laatikkoon on ilmestynyt Lobelia jostakin :)



Ja yksi Aarre: Morsionruusu innostui kukkimaan uudestaan. 

Rakas Puutarhapäiväkirjani, 
taitaa olla syytä keskittyäkin Pelargonioihin ämpäreissä, koska tämä #wannabepuutarhuri ei ole kovin reilu kastelija... Sa nähdä kukkiiko Dahliat ollenkaan. Niitä odottelen kovasti. Samoin Miekkaliljoja, josko vielä ehtisivät kukkaan!