Rakas Puutarhapäiväkirja,
eilen olimme puutarhabloggareiden kanssa Tampereella ja Hämeenkyrössä. Oli aivan mielettömän ihana päivä. Minusta parasta oli ihmisten kohtaaminen, hyvänä kakkosena tulee tietenkin myös kohtaaminen mitä kauniimpien kasvien kanssa.
On ihanaa, että ihminen avaa sydämensä aitona itsenään, päästää toisen ventovieraan lähelle kertomalla omasta itsestään pihan kautta. Ja ennen kaikkea päästää lauman vieraita ihmisiä kotiinsa. Olisin voinut koko illan kuunnella tarinoita blogien ja pihojen synnystä ja ihmisten elämäntarinoita. Se on ihan äärettömän mielenkiintoista. Ehkä siksi pidän myös työstäni sairaanhoitajana, koska kohtaan ihmisiä niin erilaisista elämäntilanteista ja elämänkokemuksista. Eilen oli ihanaa saada uusia ystäviä, sielun siskoja (ja yksi veli:) ja tuttavia.
Paikalla olivat:
Paikalla olivat:
Ja koska oma kamerani jäi eteisen pöydälle, jouduin turvautumaan fiilisteleviin kännykkäkuviin. Odotan siis innolla muiden näkökulmia ja kuvia ja sitä mitä muille jäi mieleen :)
Ensikohteemme oli Hatanpään Arboretum Tampereella. Ihanat Syreenit, kukkivat puut ja mieletön määrä erilaisia kasveja sai ihastumaan uusin tuttavuuksiin ja myös vanhoihin inhokkeihin :)
Järkytyin Alppiruusujen koosta! Nehän olivat monta metriä korkeita! Miten hienoja! Olin toki myös kauhuissani etteivät pienet rääpäleet takapihalla kasva noin suuriksi - muuten meillä ei näe olohuoneen ikkunasta ulos....
Tämä oli koskettava ihanuus
Ja tämä kohta oli sellainen kolo, johon olisi voinut jäädä istumaan pitkäksi aikaa! Veden solina, kauniit puunrungot, kuin rauhallinen huone
*huokaus*
Aina yhtä ihana Vuokko!
Ja Arboretumin ja piknikin jälkeen siirryimme Pinsiön Puutarhan kautta Suomen ruususeuran puheenjohtajan Lauri Korpijaakon ruusuja ihailemaan. Tosin kylmien ilmojen vuoksi vain kaksi ruusua oli kukassa. Mutta silti riitti katseltavaa ja ihasteltavaa! Kaunis maalaismaisema ja upeat tarinat ruusujen taustalla olivat aivan huumaavia! Ja kaikeksi yllätykseksi saimme oksia mukaan juurrutettavaksi. Voi kunpa saisin ruusut juurtumaan ja säilymään hengissä.
Tämän kauneuden nimi oli joku omenapensas, tuoksu oli aivan mieletön!
Ja tämä kukkiva yksilö oli kaunis, kaksivärinen ja vielä pinkki!
Tämä kohta oli puhutteleva. Suuren suuri Ruusupensas, Suuren suuri Kärhö ja ulkohuussin ovi. Voiko romattisempaa olla!
Tämän jälkeen pääsimme Lauran kotiin ja ilokseni huomasin Lauran kukkapenkissä valkoisen kukan, jonka olemassaolo omassa kukkapenkissä oli yllätys ja nimeä ei todellakaan tiedossa. Eli nyt tiedän että minullakin on Ketohärkki :) Lauralla oli kaunis kivikkopenkki, josta löytyi monia aarteita. Kiitos Laura kun saimme olla vieraanasi!
Ja kotiin tarttui ruusujen lisäksi mukaan muutama yksilö Pinsiön Taimistolta ja muutaman sain teiltä ihanilta ystäviltä. Ne on tänään istutettu maahan ja niistä lisää myöhemmin :)
Sateesta huolimatta meillä oli Kuopuksen kanssa hauskaa pihalla istutellen ihania muistoja eiliseltä ja myös sammakko liittyi seuraamme sateessa.
Voi jestas miten ihana päivä olikaan eilen ja kun sai oikein kunnolla nauraakin ;) Oli mukava tutustua ja nähdä ihastuttavia bloggarikavereita =)
VastaaPoistaHienoja kuviahan olet kännykälläsi ottanut. Oli niin paljon nähtävää ja juteltavaa, että kuvaaminen meinasi jäädä ihan olemattomaksi. Oli kyllä niin mukavaa, ettei paremmin enää olisi voinut lauantaipäivää viettää.
VastaaPoistaLämmin kiitos sinullekin tapaamisesta!
Hyvä, että sulla oli kuva tuosta koristemansikasta! Olin ehtinyt sen jo unohtaa tällä hataralla päälläni, ja kasvihan menee ehdottomasti hankintalistalle! Laitoin muuten juuri ruusunpistokkaat maitopurkkeihin, toivottavasti lähtevät kasvuun! Oli hauska tavata eilen niin sinua kuin kaikkia muitakin bloggaajia! =)
VastaaPoistaKiitos, oli todella mukava tuo eilinen päivä. Istutin äsken omat pistokkaani, en tosin maitipurkkeihin vaan jouduin inspiroimaan jotain muuta.
VastaaPoistaIhan kuva pienestä sammakosta ja Kuopuksestasi.
Terveisin Molley
Nauraminen ja jutteleminen oli niin hauskaa tosiaan ja tuntui että juttelua olisi voinut jatkaa loputtomiin! Ja minun täytyykin hakea taimimultaa kaupasta, kun mullat on taas loppu. Tontilla pitäisi olla aina tuore multakasa, koska tuntuu että sitä ei ole koskaan liikaa... Hauska seurata miten kenenkin ruusut alkavat kasvaa :)
VastaaPoistaKaunis kiitos eilisestä, mahtava lataus tähän kasvukauteen ja pidemmälle eteenpäin! Ihana oli nähdä Teidät blogiystävät! Vaikka emme ole juurikaan toisiamme nähneet, puhe solisi ja ilo nousi sfääreihin kuin vanhoilla ystävillä ja puhetta riitti, upeat vierailukohteet ja aika kului kuin siivillä!
VastaaPoistaMahtava päivä oli ja aika meni ihan siivillä. Ihanaa, miten sääkin sattui meitä suosimaan :) Tänään meillä ainakin on satanut kaatamalla koko päivän. Oli todella mukava tutustua kaikkiin!
VastaaPoistaOli tosi kiva tavata! Päivämme oli kyllä kaikin tavoin todella onnistunut, hyvät muistot jäi ja jonkin verran kuviakin;)
VastaaPoistaOli mukava tutustua! Aivan ihmeellisen ihana päivä kaikkine kuvioineen. Minulta osa ruusujen etikettien teksteistä liukeni kun laitoin pistokkaat veteen, nyt jännätään mitä tuleman pitää :)
VastaaPoistaKiitos matkaseurasta, kahvista ja hyvistä jutuista ja paljon muusta:)) vielä myös viimehetken kiertoajelusta puhumattakaan:))
VastaaPoistaKiitos ihanasta matkaseurasta ja kahvituksesta! Otetaan uusiksi. <3
VastaaPoistaIhana kuvakertomus, kiitos! Oli ihana tutustua sinuun, kiitokset mukanaolostasi! Meillä oli niin ihana päivä, että sen turvin jaksaa vaikka minkälaiset kesäkelit! Ihana pieni ihminen ja sammakkoprinssi! :)
VastaaPoistaHauskaa nähdä miten erilaisia asioita kaikki ovat tallentaneet. Minulta meni täysin ohi tuo ihastuttava koristemansikka, onneksi voin sen nähdä kuvissasi!
VastaaPoistaOli todella mukava tavata kaikkia sydämellisiä ihmisiä, joilla kaikilla riitti kerrottavaa, naurettavaa ja jaettavaa :) Mukava myös lukea kasviesi vaiheista sen jälkeen, kun ne tarttuivat mukaasi. Ovatko viihtyneet hyvin? Sateista huolimatta tai ehkä niistä johtuen?
VastaaPoista