Rakas Puutarhapäiväkirja,
On niin onnekasta, että toisilla kasvit rönsyää harmiksi asti ja saa omakseen "toisen murheet"
Pihallamme on todella paljon jakotaimia, olen saanut siskoltani, tädiltäni, äidiltäni ja perennavaihtajaisista ja nyt myös bloggaritapaamisesta kasveja. Viikonloppuna vierailin taas siskollani ja sain häneltä kottikärryllisen perennoja ja pari ruusua. Aarteista aartein oli Tornionlaakson jokiruusu. Tänään kaivelin äidillä ja isällä kivikkokasveja ja sain Suviruusun <3
Tässä etupiha eilen. Pikkusydän, valkoinen Tuoksukurjenpolvi, kukintaansa aloittava Runkosyreeni sopivat harmonisesti yhteen. Sininen Jalokurjenpolvi täytyy kasvurauhasta huolimatta siirtää paremmalle paikalle. Ja en ymmärrä mistä tuo Ruiskaunokki on tuonne hypännyt. Se sattuu kyllä olemaan yksi lemppareistani, mutta ei tuolla :D Olkoon tämä nyt kesäkuun kuva..
Koivuangervo on pian täydessä kukassa ja on ihanaa, että pihalla ainakin yksi pensas rehottaa :)
Tässä on enää puolet jäljellä istuttamattomista kasveista. Maanpeittokurjenpolvea, Tarha-ajuruohoa ja isältä viinirypäleen taimet (nyt nekin ovat maassa).
Ja toisen romu on toisen aarre. Toisilla leviää Keijuangervo ympäriinsä, joten tässä sen pieniä alkuja alimman kuvan vinkkuraan kivireunaan.
Ja olen tehnyt pari kivikkopenkkiä, jotka saivat täydennystä. Täytyy kasata vaikka yhteen postaukseen kaikki nämä ihanat aarteet.
Ja tässä nämä "tarttis tehä jotain"- kohdat:
Yllä perennapenkin kivireuna on aivan mahdoton. Ei kukaan pysty nyppimään noita ruohoja tuolta kivien raoista eikä heinäseiväs-aidan (tai tulevan sellaisen) alta voi edes ajaa leikkurilla...
Ja alla vinksinvonksin sisääntuloväylä. Koivuangervot ovat ylhäällä siistit, joten samanlainen siisti rivi olisi mukava reunaankin... Eli puuhaa riittäisi, kun vain ehtisi. Äsken yritin hetkeksi ulos, mutta hyttysiä on niin paljon, että hermo vain kiristyy niskan poltteessa....
Ja rakas puutarhapäiväkirjani!!!
Ihan meinaa jäädä kertomatta!!!
Se makrolinssi tuli toissapäivänä ja nyt on harjoitukset käynnissä!!!
Eli pian kuulette lisää :)
Jakotaimet rakkailta sukulaisilta ja ystäviltä ovat ihania, kaikilla niillä on tarina! Upeasti kaikki Sinulla kasvaa, kaunista harmoniaa! Kaikki yhdessä nautimme pihanlaitosta ja noidumme itikoita, sellaista se kesä on ja onneksi talvenvaralle jää voimavaraksi kaikki hyvä, hyttysiä ei silloin kukaan enää muistakaan! Onneksi tänä kesänä ei ole tarvinnut kastella!
VastaaPoistaAurinkoista viikonloppua!
Sun pitää vaihtaa blogin nimeä - mutamäestä ei ole tietoakaan. Hurmaavamäki mustikoilla olisi parempi =) Etupihasi istutukset näyttävät niin harmonisilta ja kauniilta =)
VastaaPoistaHyvälthän siellä näyttää! Jakotaimet ovat kyllä mahtavia, siinä säästyy paljon rahaakin.
VastaaPoistaOnnea uudesta linssistä;)
VastaaPoistaIllalla pihalle mennessä joutuu tosiaan parfymoimaan itsensä Offilla, jotta pystyy jotain puuhailemaan huitomatta.
Täytyy kyllä kompata Joria, ei ole mudasta tietoakaan vaan hurmaavalta näyttää. Jakotaimet, joilla on historia jonkun muun puutarhassa ovat ihania. Ei voi olla muistamatta taimen antajaa, kun kasvia katsoo.
VastaaPoista