Viime viikon kuvia

Rakas Puutarhapäiväkirjani, 

viime viikolla lumikasojen alta paljastui se loputon kivikasa, jota syksyllä jo siirrettiin hiki hatussa. Hetihän siihen piti käydä käsiksi ja pulkalla roudaus sujuikin mukavasti. Seuraavana päivänä lumet olivatkin jo sulaneet ja piti turvautua kottikärryihin... Mutta sain tämän takapihan kivirivin valmiiksi ja huomasin niin rakastavani kivikkoa! Hivelee silmää yksinkertaisuudessaan. Ainakin huomattavasti enemmän kuin takapihan rinne, josta routa saa taas myllättyä koko mudan valloilleen. Krookuksetkin roikkuvat pää alaspäin.... 

Eilen satoi jo taas lunta nupullaan olevien sipulikukkien päälle. Täytyy käydä kuvaamassa pihalla lisää. Meille tuli oksennustauti kylään ja kaikki menot peruuntuivat, joten nyt on aikaa istua koneella minkä pyykinpesulta ehtii...  Ja täytyyhän päästä esittelemään superisti kasvaneet kurkun taimetkin tuolta kammarin ikkunalta... Ei kun siis kuvaamaan lisää vaikka aurinkoa ei tänään varmastikaan nähdä...

Kylvöhommeleita

Rakas Puutarhapäiväkirjani, 

tänä vuonna kylvin ajoissa siemeniä!!! Aikaisempina vuosina olen kylvänyt siemenet kylvömultaan ja viinirypälerasioihin, jotka ovat kuin pieniä kasvihuoneita. Nyt löysin kirpparilta aarteen ja pakko tunnustaa, että alunperin ostin sen siskon kesäistä syntymäpäivää ajatellen, mutta ominkin sen itselleni....

"Istutuslokerikko"

Nyt siis kylvin tuohon kauniiseen lokerikkoon ja joko turvenappeihin tai kananmunakennoihin. Turvenapeissa on sekä kirsikkatomaattia että tavallista tomaattia ja Mustasilmäsusannaa. Munakennoisssa kokeilen Laventelin kasvattamista siemenestä. Saapa nähdä mitä tuleman pitää!!!!

Tätä yhden seinän menettänyttä lyhtyä käytän minikasvinuoneena, jossa on turvenappeihin istutettuja Kurkkuja ja Kesäkurpitsoita. Loistavana alustana toimii suklaaleivosrasia :)

Hyllyillä on kukkineet Esikot istuttamista varten hengissäsäilymässä ja pienessä korissa basilikaa ja salaattia, jotka taisin katkoa siirtäessä koriin. Saapa siis nähdä päätyykö viljelyksistä yksikään maahan asti, mutta nyt on ainakin kova yritys :)

Harmittaa

Tänään ei niin rakas 

Puutarhapäiväkirjani, 

Nyt harmittaa niin paljon, että meinasin jättää kirjoittamatta koko tekstin. Naapurin kanssa pohdittiin viime viikolla heidän pihassaan käynyttä pupua, joka oli syönyt heidän omenapuunsa. Ja nyt pupu kävi meidän pihalla. Ehdin jo naapurin kohdalla kysellä hoito-ohjeet haavanhoitoaineineen, mutta omien puiden rungot ovat kalutut kokonaan ympäri, joten haavanhoitoaineesta ei taida olla hyötyä. 

Pilariomenapuut on niin hankalassa rinnepaikassa ja viime vuonna sortuvat verkot meinasivat kaataa koko puun. Tänä vuonna suunnittelin tekeväni kunnon kehikon rautatolppien varaan, mutta ensilumi tuli ja suli, ja sitten alkoi työkiireet niin homma vaan jäi. Tyhmintä on, että näin ei ikinä saisi käydä. Pienellä suojauksella olisi säästytty isolta harmilta.

Mutta lomalla sain istutettua herneenversoja ja ostinpa Timjaminkin, tosin Ikeasta. Onko kenelläkään kokemusta moisen kaupan taimista? Uskaltaako yrttiä syödä?

Ja ostinpa Lidlistä jonkun Jalopelargoniankin kesän toivossa. Kirjavakukkainen taitaapi olla. Pääsimme lauantaina mieheni kanssa treffeille piiiitkästä aikaa ja ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Lidl - suklaata piti käydä ostamassa. Mutta olihan sekin elämys, kun rauhassa sai kiertää hyllyjen välissä - kukaan ei kiljunut korvaan :) Ravintolassa jouduimme odottamaan pöytää, ja odottaminen eli paikallaan istuminen meneviä ihmisiä tarkkaillen tuntui luksukselta. Ja kun saimme pöydän ja ruoat eteemme, oli luksus huipussaan :) Hyvällä mielellä siis tähän viikkoon Pelargoniaa katsellen!

Ja Puutarhapäiväkirjalle voin tunnustaa, että melkein kuivutin ja sen jälkeen hukutin arvokkaista arvokkaimman kasvini: siskolta saaman Tuoksupelargonian pistokkaan. Nautin niin sen tuoksusta makuuhuoneemme ikkunalla!!! Samalla pelastin kuolevan Aaronin parran (?) joka oli jo ehtinyt tehdä uutta versoa, mutta ne versot tapatin. Toivottavasti tekee pian uutta, että saan jakaa kerrankin siskolleni ja tädilleni jotain takaisinkin :)

Ja tänään kaiken sulamisen ja vesikuraleikin jälkeen alkoi sataa taas lunta! Olimme aamulla tyttöjen kanssa ulkona ja jätin meidät lukkojen taakse. Mutta pääsimme ihanaan naapuriin alushousuissamme lounaalle ja esikoisen tullessa koulusta olimme pääsemässä sisään. Muta poikkesimme viemään twitterpeiton (kässäblogin puolella siitä) saajalleen ja poikakin jätti avaimen sisään, joten jäimme kahdesti lukkojen taakse. Että voihan hyvä ihme sentään mikä päivä!